Suomi mitalit olympialaiset 2026: Tulokset ja mitalistit

Milano-Cortinan talviolympialaiset 2026 päättyivät Suomelle odotusten mukaisesti: kuusi mitalia riitti 23. sijaan mitalitaulukossa. Ensimmäinen suomalaismitalisti oli Eero Hirvonen, joka nappasi pronssia yhdistetyn normaalimäen kilpailusta 11. helmikuuta. Loppukisojen aikana Suomi ylitti odotukset monipuolisella menestyksellään.

Suomen mitalit: 1 hopea, 5 pronssia · Mitalitaulukon sijoitus: 23. · Tavoite: 6 mitalia · Päivämäärä: 6.–22.2.2026

Montako mitalia Suomi sai olympialaisissa 2026?

Suomen mitalisaldo Milano-Cortinan talviolympialaisissa 2026 oli kuusi mitalia: yksi hopea ja viisi pronssia. Suomi sijoittui mitalitaulukossa 23. sijalle. Norja johti taulukkoa murskaavasti 18 kullallaan ja yhteensä 41 mitalillaan (SuomiUrheilu). Yhdysvallat nappasi toisen sijan 12 kullalla ja 33 mitalilla, ja isäntämaa Italia täydensi kärkikolmikkoa 10 kullalla ja 30 mitalilla.

Olympiakomitea asetti viralliseksi tavoitteeksi kuusi mitalia ennen kisoja, ja tämä tavoite toteutui täsmälleen (Yle). Suomen urheilijat onnistuivat siis saavuttamaan heille asetetun tavoitteen.

Mitalitaulukko

Kuusi mitalia tuli kolmesta eri lajista: yhdistetty, maastohiihto ja joukkuekilpailut. Hopeamitali tuli joukkuekilpailusta, ja pronssit jakautuivat yksilö- ja joukkuelajeihin. Suomen mitalitaulukon sijoitus 23. tarkoittaa, että maa oli 22 maan edellä mitalien kokonaismäärällä mitattuna.

Kulta-, hopea- ja pronssimitalit

Suomi ei tuonut yhtään kultamitalia Milano-Cortinasta. Hopea tuli joukkuekilpailusta, ja pronssit jakautuivat viiteen eri suoritukseen. Vertailun vuoksi: Norja keräsi yksistään 18 kultamitalia, mikä osoittaa Suomen ja kärkimaiden välisen eron.

Ketkä suomalaiset saivat mitalin olympialaisissa 2026?

Suomen mitalistit tulivat pääasiassa kahdesta lajista: yhdistetystä ja maastohiihdosta. Eero Hirvonen avasi Suomen mitalitilin 11. helmikuuta yhdistetyn normaalimäen pronssilla, ja hän oli Suomen ensimmäinen mitalisti kisoissa (Olympiakomitea). Ilkka Herola täydensi suomalaismenestystä voittamalla hopeaa joukkuekilpailussa ja pronssia suurmäen kilpailussa (Olympiakomitea).

Naisten maastohiihdon viestijoukkue — Johanna Matintalo, Kerttu Niskanen, Vilma Ryytty ja Jasmi Joensuu — voitti pronssia 14. helmikuuta (Wikipedia). Kerttu Niskanen oli myös henkilökohtaisessa kilpailussa seitsemäs 50 kilometrin perinteisen hiihdossa, mikä oli Suomen paras henkilökohtainen sijoitus maastohiihdossa (Yle).

Ensimmäinen mitalisti Hirvonen

Eero Hirvonen nappasi pronssia yhdistetyn normaalimäen kilpailusta 11. helmikuuta 2026. Tämä oli Suomen ensimmäinen mitali koko kisoissa ja loi pohjan Suomen lopulliselle mitalisaldolle. Hirvonen on osoittanut vahvuutensa yhdistetyssä, ja hänen suorituksensa toi Suomelle arvokkaan avausmitalin.

Muut mitalistit

Ilkka Herola oli Suomen monipuolisin mitalisti: hän sijoittui viidenneksi normaalimäen kilpailussa, mutta voitti hopeaa parisprintissä yhdessä Hirvosen kanssa ja pronssia suurmäen kilpailussa. Naisten viestijoukkueen pronssi oli Suomen ainoa joukkuepronssi kisoissa. Muut pronssimitalit tulivat yksilölajeista yhdistetyssä ja maastohiihdossa.

Kuka sai eniten mitaleja olympialaisissa 2026?

Milano-Cortinan kisoissa Norja hallitsi mitalitaulukkoa suvereenisti 41 mitalillaan, joista 18 kultaista. Suomen kannalta tilasto kiinnostaa erityisesti siksi, että maa on historian menestyneimpiä talviolympiamaita 181 mitalilla (63 kultaa, 66 hopeaa, 52 pronssia) (SuomiUrheilu). Vaikka Suomi ei tuonut kisoista kultamitalia, maa säilytti asemansa kaikkien aikojen tilastossa.

Suomen osalta

Suomen menestyneimmät yksittäiset olympiaurheilijat kautta aikojen ovat Clas Thunberg seitsemällä henkilökohtaisella mitalillaan, Veikko Hakulista seitsemällä mitalillaan maastohiihdosta ja Matti Nykänen viidellä mitalillaan mäkihypystä (SuomiUrheilu). Milano-Cortinassa Ilkka Herola ja Eero Hirvonen keräsivät kumpikin kaksi mitalia, mikä tekee heistä kisojen menestyneimmät suomalaiset.

Kansainvälinen vertailu

Maastohiihto on Suomen menestynein talviolympialaji kautta aikojen, ja yhdistetyssä Suomi on historiallisesti kolmas 14 mitalillaan (Etusuora). Vertailun vuoksi: Norja voitti yksistään 18 kultamitalia, mikä osoittaa, miten suuri kuilu on kärkimaiden ja Suomen välillä nykyolympialaisissa.

Kuka voitti kultaa jääkiekossa 2026?

Jääkiekon olympiakulta Milano-Cortinassa 2026 meni Yhdysvalloille, kun Jack Hughes teki voittomaalin jatkoajalla. Suomen jääkiekkomaajoukkue ei tällä kertaa yltänyt mitalille, mikä tarkoittaa, että Suomi jäi ilman jääkiekkomitalia kisoissa (Yle). Yhdysvallat nappasi kultansa tiukassa loppuottelussa, joka ratkesi vasta jatkoajalla.

Suomen joukkue

Suomen jääkiekkomaajoukkue valittiin 103 urheilijan joukkueesta, joka osallistui yhdeksään eri lajiin Milano-Cortinassa. Suomen jääkiekon menestys on perinteisesti ollut yksi maan vahvuuksista talviolympialaisissa, mutta vuoden 2026 kisat eivät tuoneet odotettua menestystä. Joukkueen suoritukset jäivät alle tavoitteiden.

Palkitut pelaajat

Yhdysvaltain joukkueessa Jack Hughes teki ratkaisevan maalin jatkoajalla, mikä toi kultamitalin isännille. Suomen joukkueessa avainpelaajia olivat useat NHL-pelaajat, mutta joukkue ei onnistunut.

Paljonko olympiavoittaja saa rahaa?

Olympiavoittajien palkinnot vaihtelevat suuresti maittain, ja Suomi on perinteisesti ollut yksi avokätisimmistä maista olympiaurheilijoiden palkitsemisessa. Vaikka tarkat bonukset vuodelle 2026 vaatisivat erillisen vahvistuksen, Suomen Olympiakomitea on historiallisesti maksanut merkittäviä summia mitalisteille. Kultamitalistit saavat yleensä suurimmat bonukset, mutta myös hopea- ja pronssimitalistit saavat huomattavia palkintoja.

Suomen bonukset

Suomen olympiavoittajien palkinnot ovat olleet kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla. Olympiakomitea maksaa kultamitalisteille, hopeamitalisteille ja pronssimitalisteille eri suuruisia bonuksia. Palkinnot rahoitetaan osittain Veikkausvoittovaroista ja osittain yksityisistä lahjoituksista. Jokainen suomalainen mitalisti saa myös elinkorkon turvan urheilu-uran jälkeen.

Vertailu muihin maihin

Suomi on yksi maailman avokätisimmistä maista olympiavoittajien palkitsemisessa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vertailun vuoksi: monet suurten mitalimäärien maat, kuten Norja, maksavat pienempiä bonuksia, koska urheilijat saavat jo valtiolta laajaa tukea urheilu-uralleen. Suomen järjestelmä korostaa mitalivoittojen merkitystä ja kannustaa urheilijoita huippusuorituksiin.