M/S Estonia upposi 1994: syyt, uhrit, selvinneet ja hylky

Lähtöpäivä: 27.9.1994 Tallinnasta · Kyydissä: 989 matkustajaa ja miehistön jäsentä · Kuolleet: 852 · Selvinneet: 137 · Uppoamispaikka: Itämeri, 28.9.1994

Kuusi riviä kokoavat perustiedot: kyydissä olleista vain pieni osa selvisi.

Miksi Estonia upposi?

Viralliset tutkijat päätyivät vuonna 1997 siihen, että keulavisiirin lukot pettivät aaltojen kuormituksessa. Visiiri irtosi, keularamppi aukesi, vesi tulvi autokannelle ja alus kaatui (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)).

Keulavisiirin lukitukset

• Lukituslaitteita ei hyväksymistarkastettu, ja kuormitus ylitti kiinnikkeiden lujuuden (Onnettomuustutkintakeskus (tutkinnan havainnot))
• Laivan ja sen kiinnikkeiden suunnittelussa ei huomioitu todellista aaltokuormitusta (Onnettomuustutkintakeskus (tutkinnan havainnot))

Vedenpääsy autokannelle

• Viranomaisten mukaan alus ei ollut merikelpoinen, koska rakenteelliset puutteet olivat piilossa koko käyttöiän (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja))
• Keulaosia ei tarkastettu asianmukaisesti, joten vika ei näkynyt ennen onnettomuutta (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)).

Mitä tämä tarkoittaa: laivan rakenne ja tarkastuskäytännöt painavat enemmän kuin itse tapahtumahetki. Keskustelu kohdistuu siksi koko laivan käyttöikään.

Kuinka nopeasti Estonia upposi?

Tarkka uppoamisen kulku ja etenemisnopeus ovat yhä osin epäselviä. Suomi Journal (suomenkielinen taustasivusto) väittää, että alus upposi noin 55 minuutissa ensimmäisistä vaurioista, mutta lähde on luotettavuudeltaan heikko.

Aikaikkuna hätätilanteesta vajoamiseen

• Alus katosi tutkasta noin klo 01.50 Viron aikaa (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja))
• Tutkinnat eivät ole yksimielisiä siitä, miten vajoaminen eteni vaiheittain (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)).

Pelastustoimien alku

Mitä tämä tarkoittaa: nopeus on kiistanalainen, mutta alus ei vajonnut hitaasti. Juuri tämä ero ratkaisee, mitä selviytyjät ja pelastajat ehtivät tehdä.

Kuka selvisi M/S Estonian uppoamisesta?

Kyydissä oli 989 ihmistä, ja 852 heistä kuoli. Estonia1994 (viranomaisten tietosivusto) kertoo, että uhrien joukossa oli 501 ruotsalaista ja 285 virolaista, ja 137 ihmistä pelastui (Estonia1994 (viranomaisten tietosivusto)).

137 selvinneen määrä

• Kyydissä oli 989 ihmistä, joista 137 pelastui (Estonia1994 (viranomaisten tietosivusto)).
• Kuolleita oli 852, joista suurin osa oli ruotsalaisia ja virolaisia (Estonia1994 (viranomaisten tietosivusto)).

Selviytyjien kertomukset pelastumisesta

Mitä tämä tarkoittaa: lukuja kannattaa lainata viranomaislähteen kanssa, koska eri lähteet antavat eri uhrijakaumia.

Missä M/S Estonia upposi?

Hylky makaa Itämerellä, ja sen sijainti on dokumentoitu tarkasti. Se on noin 40 kilometrin päässä Utön saarelta, noin 50 kilometrin päässä Hiidenmaalta ja noin 100 kilometrin päässä Ruotsin rannikolta (Estonia1994 (viranomaisten tietosivusto)).

Hylyn sijainti ja syvyys

• Uppoamissyvyys on noin 80 metriä (Estonia1994 (viranomaisten tietosivusto)).
• Hylyn paikka on tunnettu, joten sitä voi tarkastella yksityiskohtaisesti (Estonia1994 (viranomaisten tietosivusto)).

Hylyn nostaminen ja suositukset

• Ruotsin kansalliset tutkimukset (SSPA 2008) suosittelivat hylyn sukeltamista ja dokumentointia (Ruotsin valtiopäivät (parlamentin asiakirja)).
• Suositusta ei ole toteutettu, eikä hylyn suojelutilanteesta ole tässä aineistossa vahvistettua tietoa (Ruotsin valtiopäivät (parlamentin asiakirja)).

Mitä tämä tarkoittaa: hylyn paikka tiedetään, mutta sen tutkimisesta ei ole tehty päätöstä. Ero on tärkeä, koska tutkimatta jäänyt hylky jättää kysymyksiä avoimiksi.

Kuka oli M/S Estonian kapteeni?

Käytettävissä olevassa aineistossa kapteenin nimeä ei ole vahvistettu lähteiden kautta, joten nimeä ei esitetä vahvistettuna tietona. Tutkintaraporttien painopiste on laivan rakenteessa: JAIC:n päätelmät nojaavat visiirin lukkoihin ja aaltokuormitukseen (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)).

Kapteenin rooli tutkinnassa

• Tutkinnan päätelmät kohdistuvat laivan rakenteeseen ja tarkastukseen, eivät yksittäiseen henkilöön (Wikipedia (englanninkielinen tietosanakirja)).
• Kapteenin toimintaa koskevia väitteitä ei ole tässä jutussa vahvistettu.

Miehistön toiminta onnettomuuden aikana

Mitä tämä tarkoittaa: vastaus kysymykseen kapteenista jää aineistossa avoimeksi, ja se on syytä sanoa suoraan.

Aikajana 27.–28.9.1994 ja sen jälkeen

• 27.9.1994: Estonia lähtee Tallinnasta kohti Tukholmaa 989 ihmisen kyydissä (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja))
• 28.9.1994 yöllä: Alus uppoaa Itämerellä (Wikipedia (suomenkielinen tietosanakirja))
• 29.9.1994: Onnettomuustutkintaelin JAIC perustetaan (Ruotsin onnettomuustutkintaviranomainen (SHK))
• Joulukuu 1997: JAIC julkaisee loppuraporttinsa ja lakkautetaan raportin jälkeen (Ruotsin onnettomuustutkintaviranomainen (SHK))
• 25.7.2023: Keularamppi tuodaan Paldiskiin sen jälkeen, kun se nostettiin merenpohjasta (ERR News (Viron julkisen palvelun uutiset))
• Joulukuu 2025: Loppuarvio toteaa, että alus upposi keulakonstruktion vikaantumisen seurauksena (Reuters (gCaptain-välitys))

Mitä tämä tarkoittaa: aikajanan kaksi päälukua ovat 1997 ja 2025, ja niiden välissä tehdyt tarkistukset eivät muuttaneet alkuperäistä syytä.

Vahvistettu tieto ja väitteet erikseen

Vahvistetut faktat

• Tammikuun 2023 välitulos ei löytänyt viitteitä törmäyksestä tai räjähdyksestä (TheJournal.ie (irlantilainen uutismedia))
• Joulukuun 2025 loppuarvion mukaan keulakonstruktion vikaantuminen aiheutti uppoamisen (Reuters (gCaptain-välitys))
• Keularamppi nostettiin merenpohjasta vuonna 2023 (ERR News (Viron julkisen palvelun uutiset))
• Joint Accident Investigation Commission perustettiin 29.9.1994 (Ruotsin onnettomuustutkintaviranomainen (SHK)).

Väitteet ja spekulaatio

• Meyer Werft -asiantuntijaryhmä väitti vuonna 1999 visiirin irronneen räjähdyksistä, mutta BAM:n tutkimus ei löytänyt räjähdyksen merkkejä (Wikipedia (saksankielinen artikkeli)).
• Kapteeni Werner Hummelin mukaan videoissa näkyy kaksi räjähtämätöntä sprengausta, mutta väitettä on kiistetty (Wikipedia (saksankielinen artikkeli)).
• Fear of Landingin mukaan vuoden 2006 Viron tutkinnan johtaja Margus Kurm epäili törmäystä sukellusveneeseen (Fear of Landing (kriittinen historiasivusto))
• Estonian Worldin mukaan Ruotsin syyttäjä ilmoitti helmikuussa 2024, ettei rikostutkintaa aloiteta (Estonian World (kansainvälinen Viro-sivusto))
• Suomi Journal väittää suomalaisten uhrien olleen 420, virolaisten 212 ja ruotsalaisten 147, eikä nämä luvut vastaa Estonia1994-sivuston tietoja (Suomi Journal (suomenkielinen taustasivusto)).

Mitä tämä tarkoittaa: kun syy on rakenteessa, yksittäinen hylkyhavainto ei yksin kumoa tutkintaa.

Mitä tutkijat ja viranomaiset sanovat

Aluksessa oli piileviä rakenteellisia puutteita koko sen käyttöiän ajan, eikä se ollut teknisesti turvallinen käyttää tällä reitillä.

Jonas Bäckstrand, SHK:n tutkintajohtaja (ERR News (Viron julkisen palvelun uutiset))

Ei ole viitteitä siitä, että alus olisi törmännyt toiseen alukseen tai kelluvaan esineeseen, eikä keulan alueella ole merkkejä räjähdyksestä.

Viron, Suomen ja Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaiset (TheJournal.ie (irlantilainen uutismedia))

Uusimmat tutkimukset eivät ole siirtäneet päätelmää pois keulan rakenteesta. Omaisille ja lukijoille, jotka haluavat tietää, mikä on todettu, valinta on selvä: nojaa tutkintaraportteihin ja pidä räjähdys- ja törmäysväitteet erillään, ellei uutta todistusaineistoa ilmesty.

Aiheeseen liittyvää: Tukholman julkinen liikenne: liput, hinnat ja matkavinkit

Usein kysytyt kysymykset